... mutta melko onnistuneet treenit.

Gea oli ekaa kertaa matkassa mukana treeneissä Kovasti pientä jännitti uusi paikka ja uudet hajut. Uudet ihmisetkin ujostutti, vähän vaan uskalsi käydä haistamassa Riitan kättä. Toisiin koiriin ei edes yritetty tutustua, ehkä sitten ensi kerralla.

Roosan kanssa muisteltiin taakanvetoa. Hankin Turun näyttelystä husky-valjaat ja vihdoinkin päästiin koeajamaan ne. "Taakan" virkaa toimitti tiiliskiven kökkönen, joka osoittautui pitkästä tauosta huolimatta liian pieneksi/kevyeksi painoksi. Ennen painon perään virittelyä käveltiin hetken aikaa että tärkeimmät hajut tuli haisteltua valmiiksi. Painon kanssa sitten tallustettiin ainakin 3 kierrosta.

Hieman omaa superärsytystä lisäsi se, kun huomasin kentälle päästyäni että olin unohtanut mm. Roosan hihnan kotiin. Ei siis riittänyt että auton avain oli hukuksissa! Onneksi löysin vara-avaimen.

Iitan kanssa keskityttiin seuraamiseen. Yksi pitkän matkan (lähes 50 askelta) vauhtiluoksetulo tehtiin, hyvin malttoi istua ja vauhtia oli! Tehtiin lyhyitä seuraamispätkiä ja palkkailin oikeasta paikasta sekä hyvästä kontaktista. Lisäksi kokeilin pk-kaavion "pitkän sivun" seuraamisen. Hyvin pysyi kontakti, mutta paikka seilasi edemmäs, en kuitenkaan korjannut koska nimenomaan halusin kokeilla kuinka vire kestää. Palkka siitä ja sitten 10 askelta kävelyä, 10 juoksua ja 10 hidasta käyntiä joka onnistui todella hyvin!

Henkilöryhmässä ei sitten toiminutkaan... Melko kovasti painostusta ja pakkoa, niin sitten malttoi tehdä töitä. Kerran väisti sitä kohtaa jossa sai reilun pakotteen, mutta sen jälkeen toimi oikein hyvin. Palkkasin ja vapautin katsomaan henkilöryhmäläisiä ettei ainakaan heistä jää ikävää kuvaa pakon vuoksi. Mutta Tiiteli rrrrrakastaa ihmisiä, joten ei ongelmaa

Hetken sai Iita juoksennella treenikaverien koirien kanssa. Roosakin malttoi olla autossa hienosti, ylimääräistä mekkalaa ei kuulunut. Hyvä! Iitakin rauhoittui ensimmäisen treenipätkänsä jälkeen autoon eikä meuhkannut kuten sillä aikaa kun Roosa oli hommissa.